Aurinkoinen viikonloppu

Tässä on nyt useammassa postauksessa hehkutettu arkivapaan iloja, joten lienee aika iloita myös viikonlopun vapaasta. Vaikka mulla ei tosiaan ole mitään arkivapaita vastaan, on viikonloppu vapailla yksi merkittävä etu - myös muut ovat silloin vapailla. Vuorotyötä tekevät tietävät sen fiiliksen kun ollaan vapailla aina eri aikaan kuin muut, joten välillä on tosi mukava olla vapaalla silloin kuin kaveritkin ja osallistua yhteisiin ajanvietteisiin.

Täällä Skoteissa on vietetty harvinaisen lämmintä kesää siinä mielessä, että aurinkoisia lämpimiä päiviä ilman sadetta on ollut jo useampi viikko putkeen. Hienot kelit hellivät meitä myös edellisenä viikonloppuna kun otimme lauantaina kaveriporukalla suunnan kohti Loch Tay:ta ja Taymouth Marinaa, jossa tarjolla oli hulppeiden maisemien lisäksi puusauna ja uimaranta vesiliukumäkineen. Erillistä maksua vastaan olisi päässyt myös vesitrampoliinille ja kiipeilymäkeen, mutta kellään ei ollut niihin erityistä innostusta hinnan kuultuaan. Itsehän en sauno enkä juuri ui, joten mun osalta päivä oli lähinnä auringosta nautiskelua hyvässä seurassa. Sen verran kävin järvessä kääntymässä, että varpaat sai heitettyä monivuotisen talviturkkinsa pois. Ensimmäinen kerta tässä maassa!

vesitrampoliini ja kiipelypallura jäivät tältä porukalta käyttämättä hinnoittelun takia

Vesisaavien idea on ilmeisesti toimia "suihkuna" joilla voi puhdistautua ennen saunaan menoa

Tai sitten ne on vaan lasten viihdykkeeksi keksitty juttu, ainakin siihen tahtiin lapset naruista jaksoivat kiskoa

Vasemmalla paikan ravintola, oikealla sauna-alueen baari ja taustalla loma-asuntoja

Vesiliukumäki toi välittömästi takaumat lapsuuden leikkipihoille missä liukumäkeä laskettiin häntäluu kipeänä..

Tämä versio oli ilmeisen kivuton sillä sen verran kovassa käytössä mäki oli lähes koko päivän.

Puitteet oli kyllä hulppeat ja mukavasti siellä aika vierähti huomaamattaan kavereiden kanssa jutellessa. Ihana kun kerrankin oli aikaa vaan olla ja istua ja jutella ihmisten kanssa! Kotimatkan sijaan hyppäsin autoon joka kuljettaisi minut Glasgowiin seuraavan päivän seikkailuihin. Lähtiessä paluumatkalle koukattiin Loch Tayn toiselle puolelle josta löytyi kivalta paikalta näpsäkän näköinen ravintola mistä sai ilmeisen hyvää syötävää. Päästyämme Glasgowiin kello oli jo sen verran paljon, että päästyäni kaverin luokse ei iltaan mahtunut kovin ihmeitä ennen nukkumaan menoa. 

Sunnuntaina olikin sitten vuorossa koko kesän kohokohta, visiitti Clydesdale farmille Cumnockiin, pieneen kylään Glasgowsta länteen/lounaaseen. Minähän en ole ratsastanut sitten Koskelta poismuuton eli n. 4 vuoteen, mutta kaikki ratsikamat on rakkaudella säilötty ja mukana raahattu jos vaikka joskus.. ja nyt oli sitten se joskus! Tähän voi nyt sitten kuvitella kaikki jännitys ja innostus jne fiilikset mitä osaa, sillä pakko sanoa, että oli muijat aika muikeana kun päästiin pihaan ja saatiin ensimmäiset hevoset silmiimme. Kattokaa facesta tai googlatkaa Blackstone Clydesdales jos paikka kiinnostaa tarkemmin, mutta farmi on perhefirma, joka on erikoistunut elämysmatkailuun. Eli voit halutessasi ratsastaa tai ajaa hevosilla, hoitaa farmin eläimiä ( laamoja, ylämaan karjaa, hevoset), osallistua farmin töihin tai mitä nyt mieleen juolahtaa, tyypit on varsin joustavia.

Vastaanottokomitea

Me luonnollisesti haluttiin ratsastaa ja oltiin siis buukattu etukäteen parin tunnin ratsastus reissu. Heti alkuun tavattiin tilan isäntä, joka kertoi meille perusinffot turvallisuudesta ym tallin tavoista ja sitten tavattiin nuori tyttö joka tuli vetämään meille meidän ratsastusretken. Valitettavasti kaikessa innostuksessa neitosen nimi vilahti multa ohi korvien, mutta hän esitteli meille valmiiksi valitut hevoset ja kertoi niiden perusluonteesta ym, jotta voitaisiin halutessamme vaihtaa vielä hevoset jos nämä eivät tuntuisi sopivilta. Meille hevoset vaikutti ihan passeleilta ja otimme ne puhtaasti koon mukaan. Minä olin pidempi joten otin isomman :D

Mie ja Clyde

Kerranki on sen kokoinen hevonen että ei käynyt mielessä, että se kuolee mun kilojen alle..

 Mä oon 173cm pitkä ja seison tässä Clyden etujalan kohdalla.. Eli ei se nyt niin suuri ollut. Eikä näissä se korkeus niinkään ole se juttu mutta se massa.. ja tää heppa oli tosiaan niitä hoikempia malleja..

Ratsastuksen jälkeen kelpaa pieni päivälepo tallissa. Oikealla näkyy just ja just turvaliivin väriä kun joku on harjaamassa ylämaan karjan edustajaa

Se fiilis kun pääsit pitkästä aikaa harjaamaan ja halaamaan hevosta, ja vielä millaista hevosta!! Clyde ei ollut edes tallin isoimpia hevosia, säkä siinä 178 cm tuntumassa, mutta olihan sitä siinäkin. Voitte uskoa että sen kaviot oli melkolailla kokoa lapiot.. Tyyppi osottautui mulle juuri passeliksi näin monen vuoden tauon jälkeen. Sitä ei juuri mikään pelottanut, se kopsutteli tyynen rauhallisena etummaisen hevosen perässä katsellen rauhallisesti maisemia ja kanssa kulkijoita. Meidän reitti kulki ensin hiekkateitä kylän puistoon ja sieltä asuinalueiden läpi pelloille. On muuten ensimmäinen kerta kun oon menny sellaisia leveitä portaita hevosen kanssa ylös, melkeen hirvitti mutta niin se vaan löysi sopivat askeleet ja kopsutteli rappuset niinkuin ei mitään. Pelloille päästyä päästiin testaamaan vähän vaihteita. Ekalla pellolla otettiin sellainen rauhallinen ylämäki laukka ikään kuin testi mielessä ja sitten vaihdettiin seuraavalle pellolle missä tehtiin sitten kaikkien oppikirjojen mukaisesti (not) eli täysiä kotiin. Kaverin hevonen sattui olemaan tallin nopein yksilö ja sen kyllä huomasi. Me jäätiin vähän niinkuin lehdellä soittelemaan kun nämä kaksi hävisi nenän edestä. Clyde teki toki parhaansa, mutta minkäs sille tekee jos ei ole nopein niin ei ole. Mua ei toki haitannut yhtään, nautiskelin vaan kyydistä hymy korvissa. Ei riitä sanat kuvailemaan miten mahtavalta se tuntui ja miltä kuulostaa kun kolme isoa hevosta vetää täysillä.. se jytinä oli jotain niiiiin hienoa. Jälleen kerran kuvitelkaa kaikkia hienoja ylistyssanoja tähän roppa kaupalla :D

Nää hevoset on Pollock Parkin tyypit eli Kelpie hevosia, jotka lomailee farmilla Pollock Parkin kunnostustöiden ajan

Lenkin jälkeen hepoille tietty tarjoiltiin kunnon pesu, sillä päivä oli valmiiksi kuuma ja hevoset oli nihkeitä hiestä jo lähtiessä ja vettä valuvia kun päästiin takaisin talliin. Asiaan kuuluvat porkkanat tarjoiltua päästettiin hepat nauttimaan omasta rauhasta talliin, missä muutkin hevoset olivat päivälevolla kuumuutta ja ötököitä piilossa. Käytiin vielä tutustumassa tallin muihin hevosiin, (tällähetkellä vaivaiset 29 clydesdalea asustaa tilalla) sekä muihin asukkeihin kuten laamoihin ja ylämaan karjaan. Lopuksi saatiin vielä pienet kiitos lahjat että käytiin ja sitten olikin aika suunnata kohti Glasgowta ja sieltä sitten suihkun kautta kohti Dundeeta.

Tyyppi seisoi tuolla rapakossa eikä liikauttanu evääkään kun koitettiin huudella, vissiin mukava kuumalla kelillä toi rapakko

Mikä viikonloppu! Ihan hirveästi enempää ei oikeastaan voisi pyytää ja sokerina kaiken päälle en tullut edes kovinkaan kipeäksi ratsastuksesa, vaikka etukäteen niin vähän arvelin käyvän. Nyt on sitten palattu arkeen, aurinkoiset päivät näyttää jatkuvan edelleen, mutta työkuviot vie ison osan heinäkuusta joten kovin ihmeitä ei ole hetkeen suunnitteilla. Mutta tätä viikonloppua kelpaa muistella vielä vuosienkin päästä.