tiistai 1. marraskuuta 2016

Masentava marraskuu?


Marraskuu - pimeää, vettä, räntää ja loskaa, masentavaa. Paitsi tällä kertaa ei masenna yhtään. Ensimmäinen marraskuuni täällä ja odotan sitä innolla :D On vain todella vaikea uskoa, että oikeasti on marraskuu - täällä edelleen ajetaan nurmikoita, ruska on kauneimillaan ja keli about 10 plussalla - oikeesti??!




Syksy on ollut täällä Dundeessa todella mieluinen. Keli on ollut pääsääntöisesti aurinkoista ja lämmintä, melkeen jo tuskastuin jossain kohti, että eikö ilma viilene ollenkaan - koska syksy oikeen alkaa täällä ihmeellisellä saarella. Ja joo, sataahan täälläkin ja on satanutkin, mutta harvemmin sellaista koko päivän kestävää roiskintaa. Täällä on ehtinyt tottua siihen, että päivän aikana saattaa ropsauttaa useastikkin, mutta melko usein välissä on kuivaa ja aurinkokin näyttäytyy kohtuu usein.

Upea näkymä kotiportailta.

Lokakuussa upea ruska saavutti vihdoin nämä nurkat ja tööttilinnut ( joo se semmoset tööt tööt- ääntä pitävät, kohtuu pienet otukset - hanhet/sorsat, mitkä lie..) on tehneet näyttäviä siirtymisiä kohti eteläisempiä alueita. Keli on ollut upea, enemmän aurinkoisia ja kuivia kelejä kuin sadetta, ainakin mun muistin mukaan - tai sit en vaan välitä muistaa niitä sadepäiviä. Jokatapauksessa, muutamina aamuina on ollut jopa jo sitä kaipaamaani raikasta ilmaa ja muistan jopa kerran kaivanneeni hanskoja työmatkalla. Päivälämpötilat on edelleen siinä 10 asteen tietämillä, joten vaatetus noin muuten ei vielä merkittävästi ole lisääntynyt, kevyellä takilla pärjää hyvin. Tai no - minä pärjään, liikkuessa näkee kyllä jos jonkinlaista karvareunus takkia ja pipoa.. toisaalta edelleen näkyy ihmisiä shortseissa ja t-paidassa tai toppatakissa ja remminilkkureissa - ota näistä selvää :)

Nää on niitä tööttilintuja

Jokatapauksessa, väriloisto on tällä hetkellä upea. Näissä maisemissa liikkuessa, mietin usein sitä miten sääli on, ettei mitkään sanat tai kuvat todella kerro teille sitä mitä minä täällä näen - olisi niin ihanaa jos voisitte nähdä sen mitä minä näen. Olen mielestäni aina osannut arvostaa luonnon kauneutta, mutta täällä ollessa on todella oppinut pysähtymään ja arvostamaan sitä mitä näkee. Ja parasta on, että osaan arvostaa sitä kaunista luontoa mitä Suomessa on, entistä paremmin. Toivon, että tämä ominaisuus säilyy jatkossakin, enkä koskaan kotoudu niin paljoa, että lakkaisin näkemästä kaikkea sitä kaunista mitä ympärillä on.


 Joo niimpä, kukat kukkii vieläkin..

Olette rakkaita, ihanaa marraskuuta kaikille :)