maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulun odotusta ja salaista pukkia


Hei pitkästä aikaa! Taidan toistaa hivenen itseäni kun totean, että kylläpä viikot taas vilisee silmissä ja seinäkalenteristakin loppui sivut ihan yllättäen. On vaikea uskoa, että taas kerran vuosi lähenee loppuaan ja olen siitä yllättynyt.

Uusi työ ja koti, ja tutustuminen tähän kaikkeen on vienyt niin huomioni, ettei lähestyvään jouluun ole oikein tullut kiinnitettyä huomiota samaan tapaan kuin yleensä. Joulu on minulle kaikista mieluisin pyhä vuodesta, mutta tänä vuonna en ole oikein jaksanut paneutua asiaan. Viime joulun vietin perheen parissa ja tiesin, että tämän joulun olisin siis töissä/täällä niin ehkä siksikin tänä vuonna joulumielen löytyminen on ollut vähän hakusessa. 

Seuraan enemmän ja vähemmän intensiivisesti useampaa ulkosuomalaista blogia ja tänä vuonna Lintu maailmalla - blogia pitävä Linda innostui organisoimaan bloggareitten Secret Santa:n johon onnekseni tajusin liittyä mukaan. Ideana oli lähettää oman maan joulusta kertovia asioita omalle Secret Santa - ihmiselle ja samalla vähän tutustua paremmin toisiimme tutustumalla toistemme blogeihin. Ja oi sitä tunnetta, kun jännittävä paketti viimein saapui kotiin. Olin niin malttamaton, että avasin pakettini jo tänään. Paketista löytyi ihania pikku paketteja äärettömän suloisine pakettikortteineen, sekä kirje, joka paljasti pakettini tulevan Etelä-Saksasta.





Lähettäjäksi paljastui Kati, joka kirjoittelee blogiaan Suomalainen im Allgäu pienestä alppikylästä käsin. Katin kirjoittama kirje oli hirmuisen ihana ja sai minulle aikaan ihanan joulukutinan. Oli ihanaa saada oikea kirje, ihan paperilla - en muista koska viimeksi olisin sellaista lukenut, saati kirjoittanut. Päätin heti kirjettä lukiessa lähettää ensi vuonna muutaman kirjeen itsekin - niin hyvältä tuntui lukea oikeaa kirjettä. Kirjeestä paljastui, että saksalaisilla on lähes samanlaiset jouluruoka perinteet kuin skotlantilaisillakin, eli ei juuri perinteitä vaan syödään tavallisia juhlaruokia joita syödään ympäri vuoden, tai sitten ihan mitä sattuu mieli tekemään. Skottilaiseen tapaan myös saksasta löytyy kuitenkin ne tietyt jouluherkut mitä joka joulun aikaan lähes kaikialla tarjolla. Noista ihanan näköisistä herkuista sain sitten minäkin osani Katin pikku pakettien myötä, niitä meinaan maistella sitten joulupäivänä yövuorosta toivuttuani. Kauniin joulutähden ripustin eteisen käytävälle niin näen sen päivittäin ohi kulkiessani.



Kirjeessä Kati kertoi omien jouluperinteidensä olevan nykyään mukava sekoitus eri kulttuureja. Kirjeen myötä jäin miettimään omia perinteitäni vain todetakseni, että eipäs minulla oikeastaan olekkaan sellaisia. Rakastan jouluvaloja ja sellaiset minulla on aina ollut, ja on tietysti tänäkin vuonna, mutta muuten elämäni lähivuosina on ollut sen verran hupsistakeikkaaohhohettänäin -tyylistä, että enimmät perinteet on karisseet kyydistä :) Toisaalta joulun makumaailma on aina tuttu, juuri tänään sain ystävältäni lanttulaatikoita, jääkaapissa torttutaikina odottaa käsittelyä ja aikomuksena on poiketa Ikeaan hakemaan piparitaikina. Siinähän sitä onkin jo tärkeimmät :)

Huomatkaa sohvalla joulukaverini Pete Polo..


maustehylly joulupuvussaan..


Iso kiitos Kati kirjeestä ja lahjoista, lämmittivät mieltä todella. Toivottavasti oma pakettisi on yhtä ihana, mistä ikinä se sinulle saapuukaan!

Tätä kirjoittaessa sivupöydällä on joulukalenteri kynttilä palanut tämän päivän osalta loppuun. Kynttilä alkaa olla kovin lyhyt, joulu on todella lähellä. Tämä viikko on mulle työntäyteinen, neljä työvuoroa odottaa huomisesta alkaen tekijäänsä. Seuraavalla viikolla olenkin sitten töissä vain kaksi vuoroa, joten kovin isosti ei tarvitse valitella. 



Ihanaa joulunaikaa jokaiselle täällä vierailevalle, ihanaa, että olette käyneet ja lukeneet juttujani tänäkin vuonna. Olette rakkaita!