Hei vaan taasen. Niin se vaan helmikuu tulla tupsahti ja lomaviikot sen mukana. Olin juuri saanut itseni suunnilleen tolpilleni ja luontaiseen olooni kun loman kunniaksi otin jälleen kaktuksen asustamaan hengitysvälineistööni - kuinkas muutenkaan. Olen siis edelleen hyvin tunnollinen hoitaja - lomathan on tarkoitettu sairasteluun.
Onnekseni yksi Suomivieraista tuli pitkäksi viikonlopuksi luokseni kuun vaihteessa ja piti suurimmat sairastelut aika hyvin kurissa. Pitkä viikonloppu oli loppujen lopuksi melkoisen lyhyt, mutta kerittiin kuitenkin nähdä niin museota, jalkkista kuin Skotlannin iki-ihanaa luontoakin.
Olen löytänyt itsestäni uusia ulottuvuuksia museoiden suhteen muutettuani tänne. Suurin kiitos siitä kuulunee MacManus nimiselle museolle, joka tarjoaa mukavan läpileikkauksen alueen historiaan ja vaihtuvin näyttelyin erilaisiin taiteisiin. Ilmainen sisäänpääsy helpottaa sisään poikkeamista ja jokaisella kerralla tuntuu löytyvän jotain mielenkiintoista katseltavaa.
Lauantaina nähty jalkapallo matsi oli ensimmäinen laatuaan meikäläiselle. En todellakaan ole mikään jalkapallofani, saatika tiedä säännöistä mitään, mutta hienosti tilanteet vei mukanaan ja peli oli yllättävän viihdyttävä. Dundeen joukkue oli voittanut kaksi edellistä peliään ja tietysti tämä peli sitten hävittiin ja reilusti. Oli melkoinen elämys kokea miten paikalliset fanit suhtautuivat peliin ja saattaapa olla, että koitan tätä elämystä joskus uudelleenkin - sitten kun on hivenen järkevämmät lämpötilat.
Sunnuntaille oli varattu taas meikäläisen suosikkia - ajelua ympäri Skotteja. On aina ihan supermahtavaa saada vieraita, jotka haluaa nähdä ympäri ämpäri, sillä ajelu upeissa paikoissa on kyllä ihan parasta täällä. Tällä kertaa suunnattiin itärannikkoa pitkin Skottien itäisimpään kolkkaan (pois lukien saaret) Peterheadiin ja Fraseburghiin pysähdellen matkalla vähän sinne ja tänne. Fraseburgh osottoittautui suloisen pieneksi kyläksi, jota ensinäkemältä luultiin kovin ankeaksi lähinnä siksi, että luulimme olevamme pääkadulla kun emme todella olleet :D Pääkatu oli ihan söpönen ja löysimme oikein kelvon ruokapaikan erittäin pikkuisen kujan päästä. Takaisin Dundeehen ajeltiin sitten sisämaata pitkin Cairngoms National Parkin lävitse, joka vuorostaan tarjosi upeita kuivan maan näkymiä lumihuippuisine vuorineen. Harmikseni yhtään karvalehmää ei osunut reitille, joten niitä lähden metsästämään joku toinen reissu.
|
Dunnottar Caste - tällä kertaa ilman sumua |
|
Aberdeenin ranta esplanadi, ihan kiva |
|
Fraseburgh city |
Jos joskus eksytte Fraseburghiin, suosittelen lämpimästi tätä Cheers nimistä paikkaa. Se on melkoisen söpö sisältä, palvelu on hyvää ja ystävällistä ja ruoka varsin syötävää. Paikka tarjoaa myös majoitusta jos on sellaisen tarve.
|
Macduff |
|
Rothes |
|
Nää pienen pienet kylät vetoaa muhun jotenki ihan liikaa |
|
Missä on kaikki karvalehmät?? |
Maanantaina suomivieras otti suuntiman kohti kotia ja minä kohti sohvanpohjaa kera kurkussa asuvan keilapallon ja tukkoisen nenäni. Suurimman itsesäälini pelasti kuitenkin ystävä, joka aiempien juttujen pohjalta saapui leipomaan kanssani pullaa. Täältähän ei juurikaan saa mitään oikeaa pullaa vaan kaikki on enemmän lehtitaikinaan pohjautuvia leivonnaisia joten laskiaispullaa himoitseva suomalainen joutuu tekemään pullansa itse. Oman mestarileipuritaitoni tuntien oli ehdottomasti parempi, että kaveri tuli mukaan hääräämään ja niimpä saatiin herkutella illansuussa tuoreella korvapuustilla ja pikkupullalla. Ja olinpa vielä niin reipas, että pistin osan pakkaseenkin - sain siis hillittyä itseni, enkä syönyt kaikkea kerralla :D
Tiistai aamuna herättiin jälleen kerran valkoiseen maisemaan. Yhtään en valita, mutta vähän nyt purnaan kuitenkin.. mikä ihme tätä saarta nyt vaivaa? Viime talvena lumi pyörähti täällä ehkä kaksi kertaa häviten saman päivän aikana ja tänä talvena tätä "kunnon" talvea on yritetty lukuisia kertoja aina useampi päivä kerrallaan. Nättiähän se on, mutta kyllä se kevät nyt voisi jo tehdä tehtävänsä.
Loppu loma meneekin sitten vähän töihommissa, istuin tänään ja istun huomenna koulutuksessa ja sunnuntaina menenkin sitten tekemään ylimääräisen yövuoron. Täällä ei ylivuoro- ja vuoronvaihto rajoituksia tunneta. Toivottavasti siihen mennessä olo on jo parempi ja tämäkin lomatauti olisi taas suoritettu. Seuraavaa lomaa odotellessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti