perjantai 15. helmikuuta 2019

Kevättä kohti


Hei taasen.

Blogi on ollut kovin hiljainen viime kuukaudet. Jonkunlainen kirjoituksen esto meni päälle ja en ole oikein päässyt siitä yli. Täällä ei ole tapahtunut arkisen elämän lisäksi juurikaan mitään ihmeitä ja tuntuu jotenkin hassulta kirjoitella vaan arkisia juttuja. Miksi minun arki kiinnostaisi ketään? Mutta sitten aattelin, että aloitin blogin aikanaan vähän sillä verukkeella, että toimisi sitten itselle päiväkirja tyyppisenä juttuna, joten ehkä joukkoon näitä arkisiakin jorinoita mahtuu.






Kuten sanoin, elämä on ollut melkolailla sitä arkea itseään. Töissä sujuu hyvin, työkaverit alkaa tulla tutuiksi ja uudet työkuviot samoin. Suuren sairaalan meininki ja sen valtavan vuosittaisen potilasmassan määrän huomaa myös meidän osaston toiminnassa, meillä on ilahduttavan paljon erilaisia potilasryhmiä, joten työvuorotkin ovat ilahduttavan erilaisia. Olen tyytyväinen, että vaihdoin työpaikkaa. Tuntuu, että työasiat on nyt kunnossa.

Vapailla aika on mennyt kotia laittaessa - alkaa pikkuhiljaa olla jo oman näköistä ja tuntuista, uusiin nurkkiin tutustuessa - Glasgow alkaa pikkuhiljaa viedä mua mennessään ja tämä Renfrewkin alkaa tuntua kotoisalta. Aikaa on kulunut myös sukkaprojektien parissa, osallistun jälleen tänä vuonna Sukka Finlandiaan entisten suomi-työkamujen kanssa - joten puikkoja on tullut heiluteltua jonkun verran.












Tänään mulla oli yksi arkivapaa ja heräsin ihanaan aurinkoiseen päivään. Koska ilma oli upea, päätin vähän käydä käppäilemässä joen suunnalla, missä en ole aiemmin käynyt lainkaan. Ilokseni löysin parikin hyvää juttua hiiviskelyjeni lomassa. Glasgown ja lähialueiden läpi virtaa Govan-joki ja myös Renfrew on melkolailla liki jokea. Mulla meni tänään ehkä 10min rantaan, josta yllärinä löytyi lossi joka kulkee joen yli. Tämä mahdollistaa mulle siis uusia tutkimusmatkoja joen toiselle puolelle melkoisen vaivattomasti :) Tuosta kohti rantaa ei valitettavasti päässyt jokea pitkin yhtään pidemmälle, joten palasin takaisin toiselle sivukadulle joka näytti johtavan pidemmälle joen vartta. Sielläkin tuli ensimmäisenä vain teollisuus alue vastaan, mutta sattumalta näin miten joku koiran ulkoiluttaja tuli pieneltä sivukujalta koiransa kanssa. No meikäläinen tietty heti uteliaana katsomaan, että minne sieltä pääsee ja voi sitä ihmettä kun tajusin, että sieltä pääsi kävelyreitille joka kulki oikeastaan koko matkan joen vartta pitkin ja kiersi koko Renfrewn tämänpuolisen kyläalueen. 



Kylläpä sielu lepäsi reittiä kävellessä. Joen mutkissa näyttää asuvan monenlaisia lintuja: näin ainakin haikaroita, joutsenia, sorsia, lokkeja, sotkia ja jotain muita sukeltavia tirppoja sekä lukuisia kuivanmaan pikkulintuja jotka sirpattivat puissa ja pusikoissa. Tänään oli poikkeuksellinen päivä, sillä oli melkolailla tuuletonta jokapuolella, joten aurinko lämmitti ihanasti ja aurinkolasit fiksu valinta olla mukana. Sain melkolailla kävellä itsekseni, muutamaa vanhempaa herrasmiestä lukuunottamatta, joiden kanssa yhdessä ihasteltiin päivän upeutta. Reitti päättyi sen verran itselle vieraalle alueelle, että jouduin googlemapsin avulla tarkistamaan missä olen, mutta nopeasti pääsin kartalle ja löysin reittini kotiin.




Upea aurinkoinen päivä, rannassa kasvavat narsissit, jotka olivat melkein valmiita nuppujen tekoon sekä naapuripihoilla kasvavat lumikellot herättivät minut ja vihdoin ymmärsin, että talvi täällä alkaa olla pikkuhiljaa ohi ja kevät on ihan nurkilla. Ompa mukavaa. Toivotankin ihanaa kevään odottelua kaikille, jotka tätä eksyvät lukemaan! 

1 kommentti:

  1. Oi miten pitkällä siellä on jo kevät...Minä luen innolla jokaisen postauksesi, sellainen tavallinen arki on ihan parasta sekä elää että lukea. Ihanaa kevään jatkoa sinne,

    -anne-

    VastaaPoista