Agnusta ympäri

Vietin kuun vaihteen mukavasti parin viikon kesälomaa viettäen. Näin viimeisenä lomapäivän iltana on mukava kerrata kulunutta lomaa ja nähtyjä maisemia (ja yrittää viimeiseen asti välttää tiedostamasta sitä, että huomenna on taas mentävä töihin).

Elokuun toiseksi viimeinen päivä päätti olla melkoisen kaunis ja niimpä päätin kaverin kanssa, että pieni kierros ympäri Agnusta eli niin sanottuja lähiseutuja voisi olla paikallaan. Niimpä jälleen autoklubin auto alle ja menoksi. 

Ensimmäiseksi stopiksi valkkasimme Lunan Bay:n, joka on tunnettu upeasta rannastaan ja ulkoilu reiteistään. Alueella on myös Red Castle nimiset rauniot. Paikka löytyy Dundeesta noin 50min ajomatkan päästä itään/koilliseen ja itse rantaan ajetaan pihatietyyppisiä teitä viimeiset kilometrit. Mutta voi veljet, mitkä maisemat sieltä taas löydettiin. Mikä tätä maata vaivaa, kun kaikkialla on niin mielettömän upeaa vai onko se vaan mun silmissä sellainen :D

Tie Lunan Baylle

Huomatkaa upea taivas - täälläkin paistaa aurinko ja taivas on sinivalkoinen <3

Red Castle

Näitä ällötyksiä löytyi rannalta useampi kappale. Kaveri kuittasi, että niin huomaa olevansa hoitajan kanssa liikkeellä kun ääneen pohdiskelin et onko nää jotain valaan istukoita vai mitä :D Minkäs sitä luonnolleen voi..

Oletan, että oikeasti nää luuli olevansa jotain meduusa tyylisiä tyyppejä..

Polku rannalta parkkipaikalle

Lunan Baystä päätimme jatkaa samaan suuntaan (itä/koillinen) ja otimme seuraavaksi kohteeksi pienen kylän nimeltä Catterline, jossa erään skotlantiopaskirjasen mukaan olisi käymisen arvoinen ravintola. Päästiin korkeintaan kilometrin päähän, yhden mäen nyppylän päälle kun oli taas aivan pakko pysähtyä ottamaan muutama kuva, ihan vaan koska maisema.

Eikö oo karmeeta. Yritä nyt täällä sit asua ja elää... (arvatkaa mikä valinnan vaikeus, mistä kaikkialta se talo sit ostetaan ko lotosta jysähtää.. pitää varmaan alkaa lotota..)

Noniin - asiaan... Catterline on noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Dundeesta ja noin 40min ajomatkan päässä Lunan Baysta oleva pieni kylä, mikä käytännössä käsittää noin kolme taloa rivissä. Jälleen kerran ajeltiin siis jonkun pihatien levyistä tietä, joka täkäläiseen tapaan oli luonnollisesti asfaltoitu, päästäksemme etsimämme ravintolan pihaan. Ja jälleen kerran päästiin kokemaan kevyt yliannostus ylettömän upeita maisemia. Ravintola sijaitsee rivitalotyyppisten talojen yhdessä päädyssä ja loput talosta on siis normi asuntoja, joista osa ilmeisesti ympärivuotisessa käytössä, osa mökkityyppisessä käytössä. Talot on rakennettu korkealle rantatöyräälle ja talojen editse kulki pieni polku mitä pitkin pääsi kulkemaan rantatöyrästä päästä päähän. Koko polun matkan oli istutettu mitä ihanimpia kukkasia ja laitettu penkkejä mihin voi istahtaa ihailemaan luontoa. Kaikkialla oli hiljaista ja aurinko lämmitti ihanasti ja kukkaset tuoksui - pala taivasta.

Ravintola missä syötiin on nimeltään The Creel Inn, ja jos vaan ootte suunnilla, niin käykää ihmeessä syömässä. Paikka tarjoaa lähiruokaa alueelta, tarjoten tuoretta ruokaa mereltä ja maalta hyvän viini ja viski valikoiman kera. Ei vissiin tarvii erikseen enää sanoa, et maisemat ikkunasta on ihan kelvolliset.

Seuraava kohde oli pelkkää hyvää tuuria. Syötyämme oikein kelvolliset ateriat Creel Innissä istuimme autoon ajatuksella "mitäs sitten". Sattumalta eräässä mukana olleessa kartassa oli kaksi merkittyä kohdetta statuksella "interesting place to see" ja koska toinen niistä oli meille kummallekin entuudestaan tuttu Dunnottar Castle, päädyimme toiseen kohteeseen nimeltä Fowlsheugh nature reserve, joka sijaitsi noin kivenheiton päässä Catterlinesta. Niimpä suuntima otettiin kohteeseen, jota kumpikaan meistä ei edes yrittänyt lausua ääneen.

Matkalla sinne näimme meille kovin erikoisen näköisiä lehmiä ja kaikesta päätellen mekin olimme kovin erikoisia heille - ainakin sen verran ihmeissään ne meitä tuijotti.

Moi mä oon Domino, ja nää kaks on vaan homeessa..

Tällä kertaa tuuri oli kyllä meidän puolella. Vaikeasti lausuttava paikka osottautui pieneksi niemen nokaksi, mistä löytyi muutama skandinaavityylinen puu( ! )talo ja pari perinteistä taloa ja ylläri ylläri, tosi kivat maisemat. Vai mitä sanotte..

Melkeen kuin lomalla ois ollu

Suomalaisten ystävien visiteeraaminen on aina hyvä syy järjestää muutama päivä vapaata, ottaa auto alle ja huristella katsomaan mitä Skotlannilla on tarjottavaa. Tällä kertaa oltiin hurjia ja otettiin auto alle ihan kahtena päivänä, ja kyllähän niitä maileja saatiin rullattua.

Ensimmäisenä päivänä oltiin melko hurjia, lähdettiin liikkeelle hieman ennen seitsämää, jotta päästiin autolle ja autolla oltiinkin sitten seiskalta ja matka alkoi. Koska auto oli vuokrattu erään autoklubin kautta, jonka jäsen olen - kuskin rooli luonnollisesti napsahti mulle. Ja saatoimpa olla seurueen ainut, joka on aiemminkin ajellut "väärällä" puolen tietä. Ensimmäiseksi suunnattiin Loch Nessin monsteria etsimään. Loch Ness sijaitsee Dundeesta reilun kolmen tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen. Valittiin reitiksi hivenen lyhyempi mutta hitaampi reitti, jotta ehditään katsella maisemia matkan varrelta. Kelikin suosi ja aurinko seurasi meitä lähes koko päivän.

Loch Ness - ei monsteria

Loch Nessin alueelle päästyämme huomasi kyllä selvästi, kuinka tärkeä moinen mysteeri on paikalle ollut ja kuinka varmasti iso osa taloudesta siellä edelleen pyörii asian ympärillä. Alueelta löytyy useampikin teemapuisto/ visitor centre. Me kävimme Loch Ness Centre and Exhibition nimisessä paikassa, missä pääsi kiertämään aiheesta kertovan videoesityksen. Esitys kuvaili Skotlannin ja monsterien esihistoriaa, paikallisia kokemuksia ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Gift shop oli luonnollisesti täynnä kaikkea aiheeseen liittyvää. Ihan hauskanen kokemus, eikä kovin pahan hintainenkaan. Shoppailujen jälkeen nautittiin lounas ja lähdettiin sitten kohti seuraavaa kohdetta. Mielenkiintoinen huomio tehtiin muuten järven reunojen siisteydestä. Ennen teemapuistoja/visitor centrea pitkin järveä oli useampi levähdyspaikka joista oli puskat siivottu pois ja hyvä näkyvyys järvelle. Loppuosa järvestä olikin sitten suurimmaksi osaksi pusikoiden takana ja levähdyspaikoillakin oli vain pieniä kurkkauskohtia järvelle. Arvatkaapa kummasta osaa järveä tuli omat kuvat otettua :D

Onko puskaa vai ei.. 

Loch Nessilta päätimme ajella katsomaan Eilean Donan Castlelle, Dornie nimiseen kylään. Matkaa oli reilun tunnin ajon verran ja tällä kertaa suunnattiin siis länteen. Matka taittui melkolailla upeissa maisemissa, sillä reitille osui useampi vuori ja notko joita ihailla. Linna itse on äärimmäisen kauniissa kohdassa ja varsin kuvauksellinen joten siksi mekin sinne suuntasimme. Kaunis päivä oli houkutellut paikalle muutaman muunkin ihmisen, joten tyydyimme ihailemaan linnaa ja maisemia ulkoa käsin. Likat joi kahvit ja minä söin jäätelön ja aurinko helli osallistuvia. Ja sittenpä jatkettiin taas kerran matkaa.

Matkan varrelta

Kyllä näillä Skoteillakin on ollut pikkasen tuossa sotataktiikassa miettimistä, järjestää nyt tappelu mahdollisimman korkean vuoren kylkeen. Kuka siinä on hyötynyt et hevoset ja ne sotilaat on seisseet vinksallaan vuoren kyljessä miekkaa heilutellessa.. 

Eilean Donan

Sama mut toisesta suunnasta

Tällä kertaa suunnaksi otettiin etelä ja Harry Potter leffastakin tuttu Glenfinnan Viaduct eli junarata. Kyseinen rata on edelleen höyryjunan käytössä, mutta aikataulut ei osuneet nyt yksiin ja juna jäi näkemättä. Matkaan vierähti pari tuntinen, mutta mikäpä hienoissa maisemissa on ajellessa. Paikalle päästiin hieman viiden jälkeen ja harmistus oli melkoinen kun huomattiin visitor centterin sulkeutuneen viideltä ja sen vessojen varttia vaille viisi. Vessa ois ollut kiva.. Noh suoritimme siis rakkotreenit. Paikka on sinänsä mielenkiintoinen, että toisella puolella tietä sijaitsee Glenfinnan muistomerkki aivan Loch Shielin rannassa ja toisella puolen on sitten tämä junarata. Kipusimme pienelle näköalakukkulalle josta avautui maisema junaradalle ja aivan upea maisema muistomerkille. Näköalapaikalta junaratasilta oli pelkkä junaratasilta - ne upeat kuvat millä paikkaa mainostetaan on selkeästi otettu läheisiltä vuorilta, jonne ei todellakaan lähdetty haikkaamaan vaan tyydyttiin siihen mitä nähtiin. Siltaa hetki möllötettyä käännetiin sille selkä ja ihailtiin Loch Shielille avautuvaa maisemaa, kyllä täällä Skoteissa kelpaa.

Glenfinnan Viaduct

Maisemaa muistomerkille päin

Maisema mun naaman kera

Glenfinnanista otetiin sitten suunta kohti kotia. Pientä jännitystä matkaan toi hivenen takkuava Google maps ja mun luuri, joiden turvin matkaa oltiin tehty koko päivä. Pysähdyttiin jonnekkin pieneen kylään Fort Williamin jälkeen päästämään rakkomme piinasta ja täyttämään kurnivat mahat mielettömän hyvällä Fish and Chips annoksella. Takaisin Dundeessa oltiinkin sitten hieman ennen yhtätoista illalla.

Reissu oli pitkä, kaikkinensa 17tunnin trippi ja kyllä kintuissaan tunsi, että on autossa istunut. Mutta nähtiin kyllä niin paljon upeita paikkoja ja niitä mahtavia maisemia, että eipä juuri kaduttanut. Yöllä maittoi uni kyllä ihan ongelmitta :D 

Pidimme päivän huilia ajelusta ja otimme sitten jälleen auton käyttöön kun tyttöjen oli aika siirtyä Edinburghiin. Luonnollisesti ajeltiin jälleen kerran hivenen mutkan kautta. Aamusta suunnattiin Stirlingiin ja siellä sijaisevalle Wallace Monumentille. Ajomatkaahan sinne ei ole kuin reippaan tunnin verran joten vaikka matkaan lähdettiin tuntia myöhemmin, oltiin pelipaikalla juuri kun paikka avasi ovensa. Koska olin puhtaasti laiska, enkä halunnut heti hikoilla vesiputouksen lailla sain tytöt melkoisen pienellä ylipuhumisella suostumaan bussikyytiin ylös tornille. "otetaaks bussi?" "otetaan" :D Pikkubussi näppärästi toimitti meidät ylös kukkulalle, jossa monumentin 246 porrasta odotti meitä. Kerros kerrallaan kiivettiin kohti huippua ja voi veljet, mitkä maisemat siellä ylhäällä oli. Oli todellakin kiipeämisen arvoista, ei kaduttanut hetkeäkään. Alas päin joutui välillä vähän odottamaan, sillä ylöspäin pyrki pienen lauman verran niitä tummatukkaisia ihmisiä joilla on kaikilla monta kameraa kaulassa.. mutta päästiin pois ja jälleen kerran matkamuistomyymälän kautta :D

Stirling ja sen linna Wallace monumentilta käsin

The dude - Wallace. Skotlannin sankari jonka tarina päättyi melko ankeasti.

Monumentin kattopilarit alta päin

Viereinen kuva on lainattu googlen kuvahausta, mutta halusin näyttää miten upea tornin huippu on.
Täällä tulee usein ihasteltua ja hämmästeltyä näitä vanhoja taideteoksia - miten ihmeessä tällaisia on saatu aikaan siihen maailman aikaan?












Wallace monumentilta jatkettiin matkaa Stirlingin keskustaan, jossa kävimme syömässä ja pyörähdimme ihanan nostalgisessa karkkikaupassa. Hämmentävää löytää myynnistä sellaisia karkkeja, joita on nähnyt viimeksi lapsena ja on olettanut ettei niitä enää valmisteta. Kipusimme myös keskustassa sijaitsevalle linnalle, lähinnä päästäksemme matkamuistomyymälään, jossa tiesin myytävän viskisavustettua merisuolaa, joka tietty on parhaista parhainta tuliaistavaraa. (Itsellä kys. suola on todella tiiviissä käytössä ruuan valmistuksessa) Linnalta on myös komeat näkymät Wallace monumentille ja Stirlingin vanhalle sillalle, jolla on Skottien historiassa melkoisen tärkeä rooli.

Iki-ihana karkkikauppa. Kuvan nappasi Heli.

Wallace monumentti linnan pihasta katsoen.

Stirlingistä suunnattiin sitten noin puolen tunnin ajon päähän Falkirkkiin, jossa on mun yksi lemppari nähtävyyksistä - Kelpiet. Niissä on jotain todella pysäyttävää ja varsinkin tarina niiden taustalla kiehtoo mua jostain syystä kovasti. Jälleen kerran tytöt joi kahvia ja minä söin jäätelöä kauniissa kesäpäivässä. Kelpieiltä olikin sitten aika suunnata kohti Ediä ja neitojen hotellia. Jälleen kerran google mapsin pienen häröilyn saattelemana matka taittui kohtuu näpsästi ja tytöt pääsivät ehjänä hotellille. Siellä sanottiin heipat ja minä suuntasin nenän jälleen kohti kotia.

Yep, Kelpiet on wau.

Oli hurjan mukavia vapaapäiviä - kiitos tytöille, että tulitte. Skotlantimatkailu on edelleen ihan superia ja nälkä kasvaa syödessä, kyllä sitä heti alkaa miettimään minne sitä seuraavaksi suuntaisi. Pakollinen paha, eli työnteko hieman rajoittaa menemisiä, joten ainakin seuraavat kolme viikkoa pysytellään kotikulmilla ja sitten onkin taas pari viikkoa lomaa. Mihis sit mennään?

Nähdään!
t. Urpo ja turpo :D









ps, sorppa jälleen useimpien kuvien karmea laatu. Minä ja kamera - You Know!

Tytöt kävi shoppailemassa

Mun vapaat osui tällä viikolla arki päiville ja koska isoja suunnitelmia ei ollut, lupauduin ystävälleni seuraneidiksi kun hän kävi katsomassa perheelleen uutta vuokrakotia. Päivän suunnitelma oli siis tsekata kämppä, ulkoiluttaa koira, syödä ja pelata vähän lautapeliä ja tsekata toinen kämppä. Kaikeksi onneksi ensimmäinen kämppä mitä katsottiin oli tarpeisiin sopiva ja kävi vielä niin iloisesti, että ystäväni myös sai tämän niin iltapäivän näyttöön meno peruuntui. Vapautuneesta ajasta innostuneena päätimme poiketa tänään muutamaan kivaan liikkeeseen...

Osui ihan kiva päivä koiran kanssa ulkoiluun

Kaneli the dog

Täällä metsät ja puistot on pullollaan
kaikenlaisia inffotauluja, hyvänteke-
väisyysjuttuja jne. Näitä on ihan
hauska pongailla milloin mistäkin.

Usein kun tytöt lähtee shoppaamaan suuntana on kivat vaate-, kenkä- tms-kaupat, mutta meidän suuntana oli todellakin jotain ihan muuta. Olen jo pidempään suunnitellut varautumista ensi talvikauteen ja mielessä on ollut siis öljytäytteisen patterin tai parin hankinta. Täkäläisittäin helpointa ja todennäköisesti halvinta olisi hoitaa asia amazonin kautta ( ja näin luultavasti teenkin). Amazonissa on vain yksi pieni vika.. ei pääse hipelöimään tuotteita. Mulla on hirvittävä tarve nähdä tavarat ennen ostamista ja vielä isompi tarve päästä hiplaamaan niitä. Mikään ei ole parempaa kuin kulkea liikkeessä ja pikkuisen koittaa miltä patterin pinta tuntuu, onko kangas kiva kädessä, istuuko kuppi hyvin käteen ja niin pois päin. Joten suuntasimme paikalliseen B&Q ( mun suussa tämä lausutaan Barbeque - onneksi ystäväni tietää mistä liikkeestä silloin on kyse) katsomaan miltä patterit näyttää livenä. No eivät miltään, näin kesäkaudella liikkeestä löytyi yksi gatekoriaan sopiva masiina joka ei ollut kovin kelpo malliesine, joten se siitä sitten.. Paitsi, että koska kyseessä on aikalailla Bauhaussia vastaava liike, niin pitihän se kiertää läpi jos sattuisi löytymään jotain muuta kivaa... Arvatkaa löytyikö mitään :D Nojuuu.. sellainen tosi kiva tarjotin (vessaan alustaksi kynttilöille ym), kauheen kiva kynttiläsomiste (siihen tarjottimelle), muratti (jälleen kerran vessan sisustamiseen - vessa tuntui tänään tarvitsevan melkoisesti kaikkea), pesuaineteline (ette usko - vessaan, no suihkuun) ja oikeen kiva pikku sisustustaulu.. Eli pikkuisen löysin jotain shopattavaa :D

No kotimatkalla päätettiin poiketa kauppaan ja siinä kaupan vieressä ihan vahingossa sattui olemaan Range - mikä myöskin on eräänlainen sisustuspainotteinen "vähän kaikkea kotiin" liike. Voi oisitte nähneet millainen hiplaajan taivas se liike oli! Sisustustuotteita, askartelukamaa, kodin liinatarvikkeita, pieniä mööpeleitä, retkeilykamaa, laaja eläintarvike osasto, astioita, puutarhaa jne jne. Koitin kuitenkin olla kovasti hillitty ja mukaan tarttui vaan matto ( voi luoja, joo vessaan sekin), nippu muovitaskuja työkansioon, herkkuja kissoille ja sitten se ihan ehdottomasti päivän potin räjäyttävä löytö eli kumiharja! Täällä kokolattiamattojen luvatussa maassa on käynyt harvinaisen selväksi, että imuri on aika tehoton kokolattiamaton kissankarvoja imevää voimaa vastaan. Tuntuu, että imuriin ei matosta tartu mitään muuta kuin pikkumurut ja kaikki kissankarvat vaan vilkuttelee iloisesti imurille heipat. Kun muutin edellisestä kämpästä pois näin matonpesijällä kumiharjan jolla hän varsin näppärästi kiskaisi karvat matosta ja olen siitä lähtien etsinyt vastaavaa. Voin kertoa, että riemu oli rajaton sen löytyessä, sillä paremman puutteessa olen käyttänyt ikkunalastaa korvikkeena ja voin kertoa, että sen kanssa konttaaminen pitkin lattioita ei ole ollut mikään varsinainen ilo ja unelmien täyttymys. Joten kun hyllyssä moinen harja möllötti vaivaiseen kympin hintaan, en käyttänyt sekuntiakaan miettimiseen otanko vai enkö. Siis ihan mahdottoman täydellinen shoppailu päivä, mitä löytöjä!!

Kissankarvat vapiskaa!!

Ja sain yllärin, jälleen parasta ikinä ;)

Mahtavista löydöistä riemastuneina suuntasimme sitten kaverille pelaamaan lautapeliä, mikä muuten on ihan loistavaa ajanvietettä sekin. Kotiin päästyäni olen hipustellut ostoksiani ja tarjoilin kissoille vähän herkkuja (pikkuriikkisen kissanminttua joukossa ja Juusolla meni kuppi ihan nurin, ei ehkä ihan paras ostos mutta menkööt ). Oli siis loistava vapaapäivä ja ehdottomasti aivan mieletön shoppailupäivä. Mitäs te ootte viimeksi shopanneet?

Ihanaa heinäkuuta, olkaa turvassa!