maanantai 20. elokuuta 2018

Lomalla kotona


Yksi ulkomailla asumisen outouksia on lomailu kotona. Oon ollu sen verran vähän aikaa poissa Suomesta, että se tuntuu edelleen kodilta, mutta kuitenkin jo sen verran kauan, että huomaan asioiden muuttuneen.



Suurin muutos lienee itsessä ja omassa tavassa katsoa maailmaa, joka tietysti vaikuttaa sitten kaikkeen muuhun. Toinen iso muutos on kun huomaat, miten se entinen elämä on jatkanut matkaansa ilman sinua - mikä on toki kovin luonnollista ja niin sen kuuluukin olla, mutta nostaahan se aina pienen haikeuden tajunnan perukoille. Mutta oli niitä ihan konkreettisiakin muutoksia kun tutut paikat on reerattu uuteen uskoon,







Suurin syy loman ajankohdalle oli tietenkin vanhempieni syntymäpäivät. Olen siinä mielessä onnekas ulkomailla asuja, että vanhukset on sattuneet syntymään samana päivänä, joskin eri vuonna. Tämä helpottaa huomattavasti kumpaisenkin syntymäpäiville osallistumista. Etenkin tänävuonna kun viettivät syntymäpäivänsä yhdessä. Iloista ikääntymistä vielä tätäkin kautta. Onnen kantamoisen kautta samaan aikatauluun osui myös Liedon Smugglerrock, minne ryykäsin veljen ja hänen kihlattunsa kanssa kuuntelemaan Stratovariusta - yhtä elämäni isointa suomiyhtyettä. Sieltä jäi korvaan soimaan myös uusia tuttavuuksia, joten ei ollenkaan hassumpi keikka se.





Uskokaa tai älkää, mutta kolmioleipien luvatussa maassa ei oo ikänä kuultukaan voileipäkakuista tai niiden ihanuudesta.

Lupasin työkavereille läksiäisiksi voileipäkakun ja tyypit oli täysin ulkona vaikka miten yritin selittää mistä on kyse.. yksikin sanoi, että kuulostaa pahalta... huoh...












Se fiilis kun osaat edelleen biisit ulkoa... uutta levyä odotellessa...

Olin siinä mielessä onnekas, että tällä lomalla ehdin näkemään melkoisen kirjon muitakin ihmisiä kuin perheeni. Entisten työkavereiden kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia ja nähdä että pulju pyörii kuten ennenkin. Ilo oli myös nähdä montaa ystävää ja huomata miten aika eikä matka ole vaikuttanut väleihin mitenkään. Sosiaalinen media mahdollistaa nykyään niin eritavalla yhteyden pidon, mutta vaikka tavallaan tietääkin mitä toiselle kuuluu ja missä mennään - on aivan eri asia olla samassa paikassa ja puhua sitä tyhjänpäivästä notkotusta naamatusten. Kiitos teille kaikille, että annoitte aikaanne <3

Esihistorialliset ystäväni..

Sain myös sivusilmällä kurkistaa entiseen elämääni ja todeta, että olen itsekin jatkanut matkaani ja taakse jäänyt elämä alkaa hiljalleen muuttua mukaviksi muistoiksi. Ajellessani entisen taloni ohi kykenin jo olemaan huvittunut, että sekin tölli piti kahteen kertaan ostaa, ilman mitään muita fiiliksiä. Olen varmaan tulossa itsekin vähän vanhaksi kun tuntuu tärkeältä olla kaikesta menneestä kovin kiitollinen, muistellen kaikkea hyvää ja unohtaen ne huonommat jutut, luottaen siihen, että oppi on mennyt perille.


Tää oikean reunan tyyppi tuijotti herpaantumatta, ois vissiin jottain tarvinnu sillekin olla..

Loma oli oikein onnistunut myös sään puolesta, sade ei liikaa vaivannut ja lämmintä riitti. Vaikka olen varmasti keuhkonnut teille kaikille silmät ja korvat täyteen miten uskomattoman kaunista ja upeaa täällä on, niin on se kuulkaa kaunista siellä kotisuomessakin. Onhan sen tiennyt aina, mutta kun käy muualla niin osaa aina jotenkin arvostaa enemmän niitä kotikontuja. Kattokaa ny, on kaunista.











Kiitos siis kaikille, jotka teitte lomastani oikean loman. Nyt on aika sitten orientoitua syksyyn. Odottelen edelleen tietoa uudesta työpaikastani, oisin jo kovin valmis vaihtamaan maisemaa. Ihanaa syksyn alkua ja ollaan kuulolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti