Kotia etsimässä

Viime viikot on kuluneet melkolailla työn ja Glasgown matkailun epämääräisessä tasapainossa. 

Mulla on ollut oikeastaan parikin syytä ravata Glasgowssa vähän tiuhempaan. Toinen on tietysti se uusi työ, jota ajatellen ois hirmuisen mukavaa löytää koti säällisen matkan päästä sairaalaa, edes hivenen lähempää kuin tämä Dundee :D Toinen syy on myös oikein mukava, ja se on tietysti kuoro.

Muistanette viime syksyltä postauksen Budapestin reissusta kyseisen kuoron kanssa. Tänä vuonna mennään vähän samalla teemalla, mutta tällä kertaa Lontooseen. Reissu ajoittuu näppärästi syyskuun viimeiseen viikonloppuun, joten reenaamisen tarve on jotenkin kasvanut tässä viime aikoina kovin reippaasti :)

Yllämainituista syistä junamatka Dundee- Glasgow - Dundee on tullut kovinkin tutuksi, varsinkin kun parhaimmillaan tuota matkaa on tehty pari kertaa viikossa. Juuri viime kierroksella pohdiskelin mikä onni onkaan, että maisemat on aina vaan yhtä upeita katsella, niin sujuu tuo reissaaminen kuitenkin hyvillä mielin vaikka joskus tuppaa vähän väsyttämäänkin.

Kodin löytyminen tuntuu olevan hivenen kiven alla. Omiin kriteereihin ja sopivaan työmatkaan osuvia asuntoja on kohtuu vähänlaisesti ja jos muuten tuntuu hyvältä niin sitten kuvioon hyppää mukaan kissat, mikä täällä maassa on ajoittain vähän isompikin ongelma. Vuokra-asuntoja minne saa ottaa lemmikit mukaan ei istu ihan joka oksalla, ja luvan heltiämiseen tarvitaan yleensä ylimääräinen summa rahaa ja muita pyhiä lupauksia. Valitettavan yleistä on myös se, että vuokrailmoituksissa käytetään jotan vuosisatojen takaisia kuvia, ja kun sitten melkein innoissasi menet sitä kämppää katsomaan niin nykykunto on jotain välttävän ja kamalan välimaastosta.. Esimerkkinä kämppä jota kävin tiistaina katsomassa. Muuten ihan ok ja välttävä, mutta kylppärissä kiva ylläri - katto lepäili tyynesti ammeen pohjalla ja parasta tietysti, että välittävän agencyn edustaja oli yhtä hämmästynyt kuin minäkin, mutta totesi ettei tästä nyt kovin iso viive varmaankaan tule.... kuittasin, että mulla on ihan tarpeeksi kokemuksia näistä tipahtelevista katoista ja poistuin takavasemmalle..

 Kivoja kujia ja rappusia löytyy, kotia ei..

Joten välillä on vähän työlästä pitää sitä positiivista tsemppiä päällä. Tällä viikolla iso piristys oli kuitenkin Glasgown avoimien ovien viikko. Kyseessä on vuosittainen tapahtuma, jolloin Glasgown alueen erilaiset rakennukset ja paikat avaavat ovensa uteliaille ja monissa paikoissa on ohjattuja kierroksia joilla asioista jotain tietävät jakavat tietojansa paikkoihin liittyen.  Mulla oli hyvä tuuri siinä mielessä, että näyttöjen väliin jäi niin iso rako, että ehdin poiketa erään Glasgown asuinalueen Govanin vanhaan pariisilaiseen kirkkoon, missä oli näytillä Govanin kiviä - eri kokoisia ja muotoisia historiallisesti kovin merkittäviä kiven möhkäleitä, joista vanhimmat oli jostain ajalta ennen Rooman imperiumia ja useimmat jostain viikinkien kaudelta. Kauhean kivoja ja mielenkiintoisia - tykkäsin.

Tähän ois kiva tietää selitys...

Kivien jälkeen harhailin vähän muutenkin aluetta ympäri, koskaan ei tiedä mitä löytää kun poikkeaa vähän polulta. Minä löysin tällä kertaa karhuja ja hirmuisen kivan kahvilan missä myytiin äärettömän hyvää mustikkakakkua.

Mutta enivei, haku on siis kovasti edelleen päällä ja koitan pysyä positiivisena. Tässä on kuitenkin vielä 5 viikkoa aikaa ennen kuin uusi duuni alkaa ( 13 työvuoroa jäljellä, ei sillä että laskisin..) joten paljon ehtii tapahtua. Mutta en pistä vastaan jos joku haluaa pitää mielessään peukut pystyssä minunkin puolesta :)

Ja anteeksi kuvien kömpelö asettelu, puhelin ei nyt halunnut tehdä yhteistyötä blogipohjan kanssa..