Hei me kävellään!

Ostin joku kesä huimilta retkiltäni kirjan Skotlantilaisista Bothyistä eli majoista. No maja on huono määritelmä, mutta en nyt keksi parempaakaan. Eli idea on siis seuraava: ympäri Skotlantia ja sen saaria on siis Mountain Bothies Association (vuori maja yhteisö ;D ) ylläpitämiä möksiä, jotka ovat siis useimmiten keskellä ei mitään. Maja käsittää usein siis seinät, katon ja usein myös jonkinlaisen tulisijan, mutta ei siis sähköä, juoksevaa vettä, vessaa tms. Majoista löytyy makuusijoja, jotka melko usein on siis jonkun näköinen laveri tms jonka päälle voi sitten laittaa retkipatjaa ja makuupussia. Iso osa majoista on johonkin vuodenaikaan lampureiden, metsänhoitajien jne käytössä, mutta periaate on, että majat on kaikille kulkijoille avoimia suurimman osan vuodesta. Kaikki himohaikkaajat ym käyttävät näitä kulkiessaan pitkin upeita Highlandseja.

Maisemat parkkipaikalta

Parkkipaikalta

Tääkin vielä parkkipaikalta

Kohteeksi valikoitui siis bothy Loch Lomondin läheisyydestä. Auto jätettiin Beinglas campsite farm:n parkkipaikalle, josta pääsi todella helposti ja vaivattomasti West Highland Way:lle, jonka varrella bothy siis kulkijoita odottaa. Matkaa yhteen suuntaan oli 3 mailia (n. 4.8km) ja kirjan mukaan arvioitu kulkuaika suuntaansa olisi tunti - puolitoista. Tosin eipä arvannut kirjan tekijä, että tälläinen täti ihminen lähtisi moisiin suorituksiin edes yrittämään. Mutta toisaalta eipä tajunnut täti ihminenkään ennen kuin vasta matkalla, että se saattaisi sujua niinkin mutkattomasti kuin sujui.

Ei tarvinnut pitkään kulkea kun pääsi jo ihastelemaan maisemia ja upeaa hiljaisuutta. Polku oli koko matkalta helposti seurattava, suurimmalta osalta matkaa myös erittäin hyvä kuntoista. Välillä pohjana oli kunnon hiekkapolku, välillä kivikkoa, pitkospuita ja välillä sitten iloisesti vuorilta valuvaa vettä, joista sitten kukin valkkasi ne oman kengän alle sopivat kivet joiden kautta rapakoista pääsi kohtuu kivuttomasti yli. Muutamia märkämutavelli kohtia oli myös, mutta niistä pääsi lähes aina kiertäen helposti ohi. 

Kaiken kaikkiaan menomatkaan upposi 1.45h mikä oli varsin yllättävän hyvä suoritus, etenkin kun matkalle osui muutama kiipeämiskohta minkä jälkeen oli pakko ottaa hetki hengen tasausta ja sitten yksi "poikkea reitiltä" kohta minne oli aivan pakko mennä ihailemaan Loch Lomondille aukeavaa maisemaa. Siinä kun istui kiven nokassa ja katseli sitä maisemaa niin oikein tunsi miten maailma asettui paikoilleen ja siinä hetkessä kaikki oli just niinkuin pitääkin. Ihan parasta terapiaa ikinä.

Loch Lomond

Bothylle saavuttua kurkattiin pikaisesti paikka läpi ( niin pieneen tönön tutkimiseen ei juuri aikaa mene) ja siirryttiin ulos syömään eväitä. Sisällä majassa oli sen verran voimakas savuntuoksu, että ihan kauheasti ei tehnyt mieli jäädä sisään kun ei ollut pakko. Hetken siinä tauoteltiin ja lähdettiin sitten paluu matkalle samaa reittiä pitkin. Paluu matkaan meni vain reilu tunti kun näin päin reitillä oli ainoastaan yksi totaali kuolemista aiheuttava mäki ja loput nyppylät meni sopivasti hengästyen.

Oli siis oikein mainio kokemus ihka ensimmäiseksi yritelmäksi, eikä paikatkaan olleet mitenkään erityisen hellinä seuraavana päivänä. Tästä rohkaistuneena meinaan mennä uudestaankin. Kirjasta löytyy ohjeet vajaan 120 mökin löytämiseksi, joten hetkeksi löytyy paikkoja etsittäväksi. Ja tietysti pitää vähän shoppaillakin ennen kuin alkaa enempää möksiä etsiä, sillä kaikkihan tietää miten hyvät varusteet tekee ihan parhaan urheilijan :D Ei vaan, oikeasti huomasin tämän pikkukävelyn aikana, että jalkineen on mulla just hyvät, mutta olisi ollut apua jos ois ollut sellaiset kävelysauvat mukana pitämään tasapainoa tiukassa tilanteessa. Myös kunnon reppu pääsi ostoslistalle niin ei tarvii jatkossa kavereiden kannella mun eväitä.

Vähän valuttaa vettä vuorilta, tuki kepit mukaan ensi kerralle!

Että sellaista, seuraavaa kertaa suunnitellessa. Saapi tulla mukaan :)