Syksy retki Uppsalaan

Laulaminen on harrastus, joka on ollut osa mun elämää enemmän ja vähemmän pienestä saakka. Mutta vasta täällä ulkomailla kuoroharrastuksesta on tullut todella tärkeä osa mun elämää ja kuoron mukana olen päässyt kokemaan kaikenlaista mitä en varmastikaan muuten olisi päässyt kokemaan. 

Viime viikonloppuna kuoron tie vei Uppsalaan ulkosuomalaisten kuorojen kokoontumiseen.

Olin ollut töissä päivävuorossa maanantaista keskiviikkoon ja keskiviikko illalla menin suoraan töistä kuorokaverini luokse yöksi ja lähdimme yhdessä torstai aamuna kohti Tukholmaa, jonne saavuimme iltapäivästä. Teimme viimevuonna Lontooseen samanlaisen "päivää ennen" lähestymisen ja juttu toimi niin hyvin, että halusimme tälläkin kertaa reissata vähän kaksin ennen viikonlopun kuoromyllytystä ideana nauttia ja chillailla ylimääräisestä vapaasta.



Niimpä torstaina otettiin rennosti, vietiin tavarat yöpaikalle ja lähdettiin vähän haahuilemaan lähikulmia. Kuorokaverillani oli treffit ystävänsä kanssa ja ystävällisesti ottivat mut rullailemaan kolmantena pyöränä mukaan, illallistettiin siis Hard Rock Cafeessa - ensimmäinen kerta muuten kun syön moisessa raflassa, en ole käynyt edes Glasgown vastaavassa.

Perjantaina jatkettiin hyvin rennolla linjalla ensin pitkän aamiaisen kera hotellilla ja sitten otettiin nenä kohti vanhaa kaupunkia. Ilma suosi meitä, aurinko paistoi ja oli lämmintä, kun hiippailtiin liian sympaattisilla kaduilla ihastelemassa niin syksyn värejä kuin itse vanhoja rakennuksia ja kujia. Oli ihan kuin olisi ladannut sisäisiä virtalähteitään kun sai kulkea siellä kohtuu hiljaisilla kaduilla, pienessä klipissä historiaa, mukavassa seurassa ilman minkäänlaista kiirettä minnekään.

Vanhasta kaupungista lähdimme sitten suuntaamaan kävellen takaisin kaupunkiin ja hotellia päin. Matkalla löytyi niin kivaa kahvilaa kuin ihanan runsasta karkkikauppaakin sekä hassun hauskoja patsaita - kyllähän siellä olisi riittänyt vaikka kuinka paljon pällisteltävää. Iltapäivästä oli kuitenkin aika vaihtaa kaupunkia, sillä Uppsalassa oli viikonlopun pääasiallinen kohde - ulkosuomalaisten kuorojen kokoontuminen.

Ihanaa pullaa, kaikkialla oli niiiin hyvää pullaa!

Perjantai iltana siis kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa yhteen sitten viimevuoden Lontoon reissun ja olihan se hauskaa moikkailla niitä tuttuja parilta viime kerralta ja tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kuoroihin. Ja se fiilis kun ekaa kertaa laulettiin yhdessä - nautin kovasti omassa kuorossani laulamisesta, mutta se fiilis kun on iso porukka ja etenkin miesääniä joukossa - siinä on vaan jotain niin erityistä.

Lauantaina oli sitten konsertti Uppsalan katedraalissa asiaan kuuluvine kenraaliharjoituksineen ja lounastaukoineen ja kaikenmaailman säätöineen niinkuin aina. Konsertti oli ohi kuin silmän räpäyksessä. Lauloimme ensin isona kuorona muutaman laulun, sitten jokainen kuoro esitti oman kappaleensa. Me lauloimme yhden laulun Lontoon merimieskirkon kuoron kanssa ja sitten yhden oman. Lopuksi lauloimme vielä isona kuorona muutaman laulun lopettaen Finlandiaan. En ole ikinä ennen ollut mitenkään erityisen herkkä tuolle biisille, mutta huomaan näiden ulkomailla asuttujen vuosien tuoneen oman sävynsä tuohon biisiin. Siinä hetkessä kun me noin sata laulajaa ympäri eurooppaa yhdessä laulussa juhlistamme sitä tosiasiaa, että jokaisella meistä on oma siteemme sinne kotosuomeen, on vaikea olla liikuttumatta saati vaikuttumatta. Siinä hetkessä ja siinä kappaleessa oli helppo olla yhtä kuoroa ilman rajoja. Niin kiitollinen, että sain taas olla mukana kokemassa sen.

viime hetken tsekkaukset

Katedraalilta suuntasimme Uppsalan juna-asemalle missä lauloimme ohikulkijoille sekä Finlandian, että On suuri sun rantas autiuksen. Ohikulkijoiden ilmeitä on niin hauska katsoa :D Sitten isomman ryhmän lähdettyä meidän kuoro esitti Poppeli on puu -biisin ihan vaan koska se on hauska ja oli mahdollisuus ennen kuin meidän kuoron sopraanot lähtivät omille teilleen. Uppsalan kuoro oli järjestänyt meille illan vieton hieman kauempana olevaan seurakunta keskukseen, missä pääsimme nauttimaan voileipäkakuista (slurps!!) ja ruotsalaisesta hernekeitosta, joka suomalaisesta poiketen sisältää joulumausteita ja maistui siis siksi hivenen erikoiselta. Ihana ilta laulaen, syöden ja ihan vähäsen viiniäkin maistellen ;) Laulettiin me sielläkin se poppeli puu, mutta siinä kohti ei ollut vire enää allekirjoittaneella kohdillaan, joten siitä ei parane enempää puhua - mistä lie johtunut sellainen häirä :D

Sunnuntaina sai nukkua ihanan pitkään ja ehdittiin silti hieman kävellä keskustassa ennen kuin viimeinen yhteinen osio alkoi. Uppsalan kuoro oli järjestänyt meille workshopin jonka tuli vetämään Suomesta Mertsi Rajala, joka on palkittu kuorojohtaja ja erittäin tunnustettu kouluttaja. Teimme improvisaatio harjoituksia ja muita äärimmäisen mielenkiintoisia juttuja, joita en ole ennen tehnytkään. Harmiksemme osa meistä joutui lähtemään kesken pois, jotta ehdimme lennollemme kotiin. Paikalla oli myös SVT:n edustaja ja maanantai illan uutislähetyksessä oli ihan kunnon juttu meidän kuoroviikonlopusta. Huisia.

Rakastan näitä värejä!

Kotiin paluu olikin sitten kotoisista kotoisin, vettä tuli vaakatasossa ja oli mukavan kylmänkosteaa. Oivoi. Mutta olihan se ihana tulla kotiin kissojen luokse. Niillä muuten menee jo ihan kivasti keskenään, viime postauksessa kerroinkin niiden isosta riidasta. Otti useamman päivän päästä siihen, että sain jättää kissat vapaasti yhteen ja vielä pidempään, että tilanne normalisoitui. Nyt on enää ajoittaisia jännityksiä mutta riitoja ei enää ole ollut.

Heippa ja kiitos Ruotsi!

Sellainen reissu oli siis se. Onneksi olin varannut itselleni lomaa tämän reissun jälkeisen viikon, joten saan lepuutella vielä tovin ennen töihin paluuta. Vaatii aina pienen hetken tokeentua näistä yltiösosiaalisista tilanteista - niin paljon kuin tästäkin viikonlopusta nautin ja enkä olisi halunnut tehdä toisin. Seuraavaksi onkin sitten joululaulujen vuoro, sillä tänävuonna täällä meillä joululauluja laulellaan suomikoululla jo marraskuun lopussa.

Sitä odotellessa :)

ps. mun kuvien laatu näköjään huononee joka postauksella :D Kohta en kehtaa laittaa yhtään kuvaa :D