Kevättä kohti!

Kylläpäs aika vierii vaikka mitään ei tee, tai juuri sen takia.

Täällä talvi on vihdoin alkanut irrottaa otettaan ja ilmassa alkaa olla kevään tuntua. Illat on valoisampia pidempään, eikä tuulessa ole ihan niin purevaa otetta kuin aikaisemmin. Linnut sirkuttaa aamusta iltaan ja olempa jo pongannut muutamia tööttilintujakin paluumatkalla tänne meille.

Kissojen salaatti..

Olen seurannut koko kevään pientä kukkapenkkiäni, johon tuuppasin erinäisen määrän krookuksia ja tulppaaneita syksyllä. Mikä ilo onkaan kun huomaat ne pienet vihreät töröt alkuun ja kun ne alkavat kasvaa ja tehdä nuppuja. Ja miten revityttääkin pelihousuja kun huomaat, että kissat pitää sun krookuksia omana salaattipenkkinään ja vetelevät kaikki alut kitusiinsa kun silmä vähänkin välttää. Mokomat rontit! Kissojen ruokailuista huolimatta sain kuitenkin muutaman krookuksen kukkimaan asti, ne on kyllä niin mun lemppareita. Kevään saapuminen innosti vihdoin ja viimein hankkiutumaan pihan nurkkaan kerääntyneestä rojukasasta. Loppusyksystä uusitun terassin myötä pihan nurkkaan kerääntyi rytökasa kun vanhan terassin kappaleet piti tietysti laittaa jonnekkin. Kevään aikana nakkelin samaan kasaan lähes kaiken pihavajasta, mitä edellinen asukas ei tietenkään muuttaessaan muistanut tyhjentää. Kaikkea ne ihmiset säilöökin. Maaliskuun alussa sitten tilasin rojuja keräävän firman hakemaan koko kasan kerralla pois kun loma koittaa ja niimpä he sitten viime tiistaina tulivat ja kantoivat kaiken tiehensä. Ihanat. Ja kylläpä tuli siistiä ja sitä tilaa!! Heti alkoi ideat vilistämään mitä kaikkea tuonne kulmaan voisi tehdä.. pyykkinarua ja grilliä nyt ensihätään ois aikeissa.

Nyt on tilaa!

Muuten tuntuu etten ole tehnyt tässä alkuvuoden aikana yhtään mitään. Töissä pitää edelleen kiirettä, ennen kuin jäin lomalle meillä oli edelleen kaksi tehoa korona potilaiden käytössä ja yksi teho muille tehohoitoa tarvitseville. Saa nähdä miltä näyttää huomenna kun palaan työmaalle. Korona rajoitteet on edelleen täydessä käytössä, joten ihan hirveästi ei niitä tekemisen mahdollisuuksia ole ollut eikä kiinnostusta sitten senkään vertaa. Elän toivossa, että etenevät kevät helpottaa asioita kun rajoituksia toivonmukaan puretaan ja itsellä parantuvat kelit innostaa enemmän liikkeelle. Rokotus tahti on täällä ollut lupaava ja itsekin olen saanut molemmat, joten varovaisen toivekkaana kohti kesää.

Olen siis lomaillut viimeisen viikon ja kylläpä kävi tuuri säiden kanssa. Viimeinen viikko on ollut ns kevään ensimmäinen, aurinko on hellinyt lähes joka päivä ja lämpötilat auringon paistaessa on olleet yli +15, mikä täkäläisittäin on jo todella lämmintä kevät säätä. Ihana on nähdä miten luonto heräilee pikkuhiljaa ja vihreää on tarjolla isommalla skaalalla kuin talvella. Loman kunniaksi tein myös päiväretken tuohon länsirannikolle, tunnin ajomatkan päähän Culzean linnalle ja sen puistoon. Linna itse oli toki kiinni, koska korona, mutta mua ei noi ehjät linnat niin kiinnosta joten tyytyväisenä kiertelin puistoja ja rantaa. Puiston iso osa on varattu peuroille ja laamoille, joten pällistelin niitä ihan innoissani. Myös ranta oli upea, siellä todella näki miten vesi ja tuuli muovaa rantakiviä ja rakennuksia oman mielensä mukaan. Kuvat ei tietenkään tee oikeutta, mutta aika kivoja kuitenkin, eikö?

Tuuli ja vesi tehneet tehtävänsä tämän tönön seinille ja portaille

Maaliskuun alussa tuli myös täyteen 5 vuotta täällä. Aikamoisia vuosia ovat olleetkin. Lupasin itselleni Suomesta lähtiessä, että ainakin 2 vuotta täytyy olla, että ehtii tottua ja sopeutua. Vaihtaessani Dundeesta Glasgowiin lupasin toiset 2 vuotta samoilla perusteilla. Enää en taida lupailla aikamääreitä, mutta sanotaan nyt että toistaiseksi, niin kauan kun hyvältä tuntuu. Ja näin mukavan aurinkoisen loman jälkeen voin sanoa, että eipä tässä kiirettä. Kesää odotellessa!