Kesäinen kesäkuu

Hei taasen!! 

 Mulla oli alkuviikosta pari vapaata ja lähdin käymään kaverin luona, joka hiljaksiin muutti pienelle Raasayn saarelle, lähelle Skyen saarta. Kävi hirmuinen tuuri ja Skotlanti tarjosi aika mukavaa kesäsäätä molempina päivinä. Google Mapsin mukaan täältä Raasaylle menevän lautan satamaan ajaa sen 4.5 tuntia, mutta eihän se todellisuus ollut sitä lähelläkään. Ensinnäkin kesken reissun iski hirveä nälkä ja vessan kaipuu ja sitten piti vielä pyssätä kauppaan hieman lähemmillä kulmilla. Mutta mikäs siinä ajellessa, kun ei ollut kiire ja perillä odotti aika komiat maisemat. 

 Mun mielestä, edelleen parasta täällä on tämä posketon kauneus. Ihan hirveästi ei tarvitse liikahtaa niin jo on tarjolla silmiä hiveleviä maisemia tai sitten ihan vaan ihania pikku juttuja. Siellä Raasaylla oli sekä maisemia, että ihania pikku juttuja - meinaan pupuja!! Ja kun ne ihan oikeasti on sellaisia pikkupupuja eikä mitään hemmetin suuria rusakoita tai metsäjänöjä mitkä tuijottaa nälkäiset silmät punaisena sun nilkkoja et minne käydä kiinni - vaan niitä Beatrice Potterin pupuja, pieniä palloja korvilla ja valkealla töpöllä varustettuna. Voin kertoa, että ei jäänyt kaverilta huomaamatta, että päivi tykkää bunnyista :D Aivan ihania. Kuvista saa jotain osviittaa maisemista, vaikka tarkemmat vaeltelut jäi ensi kertaan, mutta jotain räpsyjä sieltä täältä sentään. Tasaisella päivi kuvaa kännykällä -laadulla tietenkin, olkaatten hyvät :D

Se ei ole Skotlanti, ellei joku hivenen remonttia vaativa linna osu kuvaan...

Viesti on hivenen epäselvä.. ehkä Sheep and ruins??

Tarina kertoo että Calum kyllästyi odottamaan, että kunta tekisi tien hänen tiluksilleen, joten hän teki sen käsipelillä itse.. 

Saattaa olla, että Calum vietti useamman vuoden tuota tietä tehdessä.. Nykyään se on siis yksi "pääteistä"..

 Kesä on siis lähtenyt mukavasti liikkeelle. Töissäkin on ollut hivenen helpompaa kun korona ei enää ihan niin hirveästi paina päälle. Yritin jälleen kerran hakea vähän isompaa pallia työpaikalta, mutta jälleen kerran sain sen tutun, jospa katellaan ensi kerralla vastauksen. No hyvää haastattelu kokemusta siitäkin sai niin jospa se paikkakin sieltä jossain kohti aukeaisi. Omassa työssä on kuitenkin ihan hyvä olla, joten kiirettä ei ole. Pomokin kävi sanomassa, että toki ikävää etten saanut paikkaa, mutta hän on kyllä ihan tyytyväinen kun saa pitää mut omassa yksikössään. Eikä siinä, ymmärrän kyllä sen, että kun listalla on 14 alle kuukauden sisään aloittanutta niin on ihan kiva, että siellä listalla on edes muutama niitä hieman pidemmän kokemuksen omaavaa... 

Bunny!!

 Tänään oli ensimmäiset kuoroharjoitukset sitten koronan alun kun nähtiin toisemme livenä. Pidettiin harjoitukset ulkona, yhdessä puutarhassa puiden varjossa auringon leikkiessä puiden lehvistössä. En ollut edes tajunnut, miten sitä yhdessä laulamista onkin ollut ikävä. Vaikka ääni oli ruosteessa eikä kaikki stemmatkaan olleet ihan niin kirkkaana mielessä niin kylläpä olikin ihana laulaa yhdessä. Huvitti kun ihmisiä kävi aika ajoin kuuntelemassa meidän harjoituksia, me lauletaan kuitenkin suomeksi ja tietysti laulujen lomassa myös juteltiin suomeksi, niin ihan ei tainnut kuulijoille avautua laulujen sanat. Musiikista voi onneksi nauttia vaikka sanat ei aukeaisikaan ja toivottavasti se ilo, mitä laulaessa kokee välittyi heillekin, jotka sitä sattui kuulemaan. 

 Kuoroharjoitusten jälkeen poikkesin ruokakauppaan matkalla kotiin. Kotimatkalla jouduin pysähtymään liikenne valoihin. Radio soitti jotain kesäbiisiä, aurinko paistoi kasvoille ja siinä hetkessä, just siinä pään nyökytellessä musiikin tahtiin, vihreää valoa odottaessa, kaikki oli niin hyvin. Ei kiirettä, huolia, murheita - pelkkä hyvä kesäfiilis. Toivottavasti tämä kesä tarjoilee teillekin hyviä hetkiä, sillä joskus sekin riittää.