Kesäinen kesäkuu

Hei taasen!! 

 Mulla oli alkuviikosta pari vapaata ja lähdin käymään kaverin luona, joka hiljaksiin muutti pienelle Raasayn saarelle, lähelle Skyen saarta. Kävi hirmuinen tuuri ja Skotlanti tarjosi aika mukavaa kesäsäätä molempina päivinä. Google Mapsin mukaan täältä Raasaylle menevän lautan satamaan ajaa sen 4.5 tuntia, mutta eihän se todellisuus ollut sitä lähelläkään. Ensinnäkin kesken reissun iski hirveä nälkä ja vessan kaipuu ja sitten piti vielä pyssätä kauppaan hieman lähemmillä kulmilla. Mutta mikäs siinä ajellessa, kun ei ollut kiire ja perillä odotti aika komiat maisemat. 

 Mun mielestä, edelleen parasta täällä on tämä posketon kauneus. Ihan hirveästi ei tarvitse liikahtaa niin jo on tarjolla silmiä hiveleviä maisemia tai sitten ihan vaan ihania pikku juttuja. Siellä Raasaylla oli sekä maisemia, että ihania pikku juttuja - meinaan pupuja!! Ja kun ne ihan oikeasti on sellaisia pikkupupuja eikä mitään hemmetin suuria rusakoita tai metsäjänöjä mitkä tuijottaa nälkäiset silmät punaisena sun nilkkoja et minne käydä kiinni - vaan niitä Beatrice Potterin pupuja, pieniä palloja korvilla ja valkealla töpöllä varustettuna. Voin kertoa, että ei jäänyt kaverilta huomaamatta, että päivi tykkää bunnyista :D Aivan ihania. Kuvista saa jotain osviittaa maisemista, vaikka tarkemmat vaeltelut jäi ensi kertaan, mutta jotain räpsyjä sieltä täältä sentään. Tasaisella päivi kuvaa kännykällä -laadulla tietenkin, olkaatten hyvät :D

Se ei ole Skotlanti, ellei joku hivenen remonttia vaativa linna osu kuvaan...

Viesti on hivenen epäselvä.. ehkä Sheep and ruins??

Tarina kertoo että Calum kyllästyi odottamaan, että kunta tekisi tien hänen tiluksilleen, joten hän teki sen käsipelillä itse.. 

Saattaa olla, että Calum vietti useamman vuoden tuota tietä tehdessä.. Nykyään se on siis yksi "pääteistä"..

 Kesä on siis lähtenyt mukavasti liikkeelle. Töissäkin on ollut hivenen helpompaa kun korona ei enää ihan niin hirveästi paina päälle. Yritin jälleen kerran hakea vähän isompaa pallia työpaikalta, mutta jälleen kerran sain sen tutun, jospa katellaan ensi kerralla vastauksen. No hyvää haastattelu kokemusta siitäkin sai niin jospa se paikkakin sieltä jossain kohti aukeaisi. Omassa työssä on kuitenkin ihan hyvä olla, joten kiirettä ei ole. Pomokin kävi sanomassa, että toki ikävää etten saanut paikkaa, mutta hän on kyllä ihan tyytyväinen kun saa pitää mut omassa yksikössään. Eikä siinä, ymmärrän kyllä sen, että kun listalla on 14 alle kuukauden sisään aloittanutta niin on ihan kiva, että siellä listalla on edes muutama niitä hieman pidemmän kokemuksen omaavaa... 

Bunny!!

 Tänään oli ensimmäiset kuoroharjoitukset sitten koronan alun kun nähtiin toisemme livenä. Pidettiin harjoitukset ulkona, yhdessä puutarhassa puiden varjossa auringon leikkiessä puiden lehvistössä. En ollut edes tajunnut, miten sitä yhdessä laulamista onkin ollut ikävä. Vaikka ääni oli ruosteessa eikä kaikki stemmatkaan olleet ihan niin kirkkaana mielessä niin kylläpä olikin ihana laulaa yhdessä. Huvitti kun ihmisiä kävi aika ajoin kuuntelemassa meidän harjoituksia, me lauletaan kuitenkin suomeksi ja tietysti laulujen lomassa myös juteltiin suomeksi, niin ihan ei tainnut kuulijoille avautua laulujen sanat. Musiikista voi onneksi nauttia vaikka sanat ei aukeaisikaan ja toivottavasti se ilo, mitä laulaessa kokee välittyi heillekin, jotka sitä sattui kuulemaan. 

 Kuoroharjoitusten jälkeen poikkesin ruokakauppaan matkalla kotiin. Kotimatkalla jouduin pysähtymään liikenne valoihin. Radio soitti jotain kesäbiisiä, aurinko paistoi kasvoille ja siinä hetkessä, just siinä pään nyökytellessä musiikin tahtiin, vihreää valoa odottaessa, kaikki oli niin hyvin. Ei kiirettä, huolia, murheita - pelkkä hyvä kesäfiilis. Toivottavasti tämä kesä tarjoilee teillekin hyviä hetkiä, sillä joskus sekin riittää.

Toukokuun turinoita

 Heippa kaikki!

Toivottavasti kevät on ollut teille myötämielinen. 

Löysin keväällä tämmöisen kivan vesiputouksen ihan kotinurkilta..

Täällä huhtikuu oli ihanan aurinkoinen ja melkoisen lämminkin. Ihanaa oli seurata, miten vihdoinkin syksyllä istutetut pionit heräsivät henkiin ja lähtivät kasvamaan. Lämpimät päivät toi esiin myös öttiäis ongelman, johon en ollut varautunut. Ihana aurinko kulmani terassilla tuntuu olevan kovasti myös hämähäkkien mieleen. Valitettavasti hämähäkit on elämäni osa-alue, jota en halua käsitellä missään muodossa, joten googlailin kissaystävällisiä keinoja hankkiutua niistä eroon tai ainakin vähentää rajusti. Netin syöverit tiesi kertoa, ettei hämähäkit ja tietyt yrtit viihdy samassa, joten suuntasin jalka suorana lähimpään isoon kasvikauppaan ja ostin sylikaupalla minttua, laventelia ja sitruunaruohoa. Nähtäväksi jää tykkääkö hämähäkit kyttyrää vai ei.

Hämähäkin karkoittimet paikallaan..

Kissat on olleet onnessaan keväisistä päivistä ja viettäneet enemmän aikaa ulkona. Olen onnellinen, että viime kesänä ja syksyn aikana laitetut näkösuojat aitoihin näyttää toimivan aika hyvin myös kissojen pitämiseen omalla pihalla. Tuntuu, että naapurienkin kissat on vihdoin hyväksyneet, että tällä pihalla on ihan omat käyttäjänsä eikä heidän vierailut ole kovin toivottavia, joten aika kivasti tämäkin asia suttaantui. Ennen kissoilla oli pääsy pihalla olevaan vajaan, kun yksi sen kulmista oli "kevyesti" lahonnut ja jättänyt tilalle mukavan aukon. Minä tietysti kevät puuhissani laitoin vajan seinille pajusta tehdyn aitakoristeen ja samalla meni kissojen kulkureitti vajaan tukkoon. Niitä hieman harmitti, mutta ajattelin, että on mukavempi näin niin ei myöskään naapurin kissat vahingossa kulkeudu vajaan eikä kellekkään tule kiusausta tehdä vajasta huussia. Tässä yksi päivä huiskin vajan seinään ja pihan takareunan aitaan uuden maalikerroksen ja kummasti sekin piristi pihan ilmettä. Hankin myös pitkään suunnittelemani pihakalusteet tuohon katetulle terassille - pakko on kyllä sanoa, että miten ne voi olla niiiin kalliita!!?? mikä ihme niissä maksaa, nyt on melkeen pakko käydä istumassa pihalla joka välissä, että voi oikeuttaa moisen hintaisten jakkaroiden hankinnan :D

                                               

pajuverkko mikä tukkii kissojen reitin vajaan

Onhan ne nyt kivat vaikka maksoikin maltaita

Kevät loma toi tullessaan pitkään odotetun mahdollisuuden rempata makkari mieleiseen kuntoon. Makkarin seinää koristanut tapetti kun sattui olemaan itselle aikamoinen inhokki, vaikka ilmeisen trendikäs olikin. Niimpä ennen lomaa kävin hakemassa pari purkkia eri sävyisiä maaleja, netistä tilasin mieleisen tapetin ja kun loma alkoi niin pistin hihat heilumaan. Kyllähän se lopputulos kovin itse tehdyn näköinen on, mutta se ei haittaa mua lainkaan. Uusi makkari on nyt kyllä niin mieleinen, että käytin kokonaisen päivän ihan vaan siellä öllöttelyyn. Katsoin läppäriltä leffoja ja nunnuttelin kissojen kanssa - aika täydellinen lomapäivä.

Hirvityksen kauhistus

                                                                                 

Uusi ja kovin mieleinen

                                  

Lomailijat

Seuraavana lomaa onkin sitten heinäkuussa. Täällä seurataan silmätarkkana päivittyviä korona rajoituksia monessakin suomalais kodossa. Tähän asti ulkomailta tulijat on kaikki tyynni joutuneet hotellikaranteeniin. Nyt ohjeistus on muuttunut niin että vain punaisiksi luokitelluista maista tulevat joutuu hotellikaranteeniin. Amber luokituksen maista tullevat voi karanteerata sen 10 päivää kotonaan. Suomi kuuluu tällä hetkellä Amber luokituksen maihin ja näin ollen heinäkuulle suunniteltu suomiloma on kovin epävarma. Kun lomaa on vaan se kaksi viikkoa niin siitä 10pvä karaanteenissa oloon ei jätä ihan hirveästi tilaa lomailuun suomessa. Elän kuitenkin toivossa, että Suomen luokitus muuttuu vielä tässä toukokuun aikana vihreäksi, jolloin karanteenia ei tarvitse lainkaan. Itse seuraan myös Suomen rokotus tilannetta silmä kovana, koska elättelen toivetta, että voisin tuoda äitini tänne käymään. Rokote antaa niin hyvän suojan, että sen varjolla voisi olla hyvinkin mahdollista saada äiti tänne lomalle mikäli tuo karanteeni asia vielä lutviutuu alta pois. Muutenhan täällä alkaa elämä pikkuhiljaa normalisoitua, toukokuun 17 päivän jälkeen on jopa mahdollista mennä ravinteliin tai pubiin sisälle nauttimaan juotavaa jopa kuuden eri taloudesta olevan ihmisen kera. Hämmästyttävää. Itselle kuitenkin yksi ilahduttavimpia uutisia on leffateatterien aukeminen ensi  viikolla. Aivan parhautta.

Että sellaista tänne.  Pysykäähän turvassa, katsellaan taasen! 

Kevättä kohti!

Kylläpäs aika vierii vaikka mitään ei tee, tai juuri sen takia.

Täällä talvi on vihdoin alkanut irrottaa otettaan ja ilmassa alkaa olla kevään tuntua. Illat on valoisampia pidempään, eikä tuulessa ole ihan niin purevaa otetta kuin aikaisemmin. Linnut sirkuttaa aamusta iltaan ja olempa jo pongannut muutamia tööttilintujakin paluumatkalla tänne meille.

Kissojen salaatti..

Olen seurannut koko kevään pientä kukkapenkkiäni, johon tuuppasin erinäisen määrän krookuksia ja tulppaaneita syksyllä. Mikä ilo onkaan kun huomaat ne pienet vihreät töröt alkuun ja kun ne alkavat kasvaa ja tehdä nuppuja. Ja miten revityttääkin pelihousuja kun huomaat, että kissat pitää sun krookuksia omana salaattipenkkinään ja vetelevät kaikki alut kitusiinsa kun silmä vähänkin välttää. Mokomat rontit! Kissojen ruokailuista huolimatta sain kuitenkin muutaman krookuksen kukkimaan asti, ne on kyllä niin mun lemppareita. Kevään saapuminen innosti vihdoin ja viimein hankkiutumaan pihan nurkkaan kerääntyneestä rojukasasta. Loppusyksystä uusitun terassin myötä pihan nurkkaan kerääntyi rytökasa kun vanhan terassin kappaleet piti tietysti laittaa jonnekkin. Kevään aikana nakkelin samaan kasaan lähes kaiken pihavajasta, mitä edellinen asukas ei tietenkään muuttaessaan muistanut tyhjentää. Kaikkea ne ihmiset säilöökin. Maaliskuun alussa sitten tilasin rojuja keräävän firman hakemaan koko kasan kerralla pois kun loma koittaa ja niimpä he sitten viime tiistaina tulivat ja kantoivat kaiken tiehensä. Ihanat. Ja kylläpä tuli siistiä ja sitä tilaa!! Heti alkoi ideat vilistämään mitä kaikkea tuonne kulmaan voisi tehdä.. pyykkinarua ja grilliä nyt ensihätään ois aikeissa.

Nyt on tilaa!

Muuten tuntuu etten ole tehnyt tässä alkuvuoden aikana yhtään mitään. Töissä pitää edelleen kiirettä, ennen kuin jäin lomalle meillä oli edelleen kaksi tehoa korona potilaiden käytössä ja yksi teho muille tehohoitoa tarvitseville. Saa nähdä miltä näyttää huomenna kun palaan työmaalle. Korona rajoitteet on edelleen täydessä käytössä, joten ihan hirveästi ei niitä tekemisen mahdollisuuksia ole ollut eikä kiinnostusta sitten senkään vertaa. Elän toivossa, että etenevät kevät helpottaa asioita kun rajoituksia toivonmukaan puretaan ja itsellä parantuvat kelit innostaa enemmän liikkeelle. Rokotus tahti on täällä ollut lupaava ja itsekin olen saanut molemmat, joten varovaisen toivekkaana kohti kesää.

Olen siis lomaillut viimeisen viikon ja kylläpä kävi tuuri säiden kanssa. Viimeinen viikko on ollut ns kevään ensimmäinen, aurinko on hellinyt lähes joka päivä ja lämpötilat auringon paistaessa on olleet yli +15, mikä täkäläisittäin on jo todella lämmintä kevät säätä. Ihana on nähdä miten luonto heräilee pikkuhiljaa ja vihreää on tarjolla isommalla skaalalla kuin talvella. Loman kunniaksi tein myös päiväretken tuohon länsirannikolle, tunnin ajomatkan päähän Culzean linnalle ja sen puistoon. Linna itse oli toki kiinni, koska korona, mutta mua ei noi ehjät linnat niin kiinnosta joten tyytyväisenä kiertelin puistoja ja rantaa. Puiston iso osa on varattu peuroille ja laamoille, joten pällistelin niitä ihan innoissani. Myös ranta oli upea, siellä todella näki miten vesi ja tuuli muovaa rantakiviä ja rakennuksia oman mielensä mukaan. Kuvat ei tietenkään tee oikeutta, mutta aika kivoja kuitenkin, eikö?

Tuuli ja vesi tehneet tehtävänsä tämän tönön seinille ja portaille

Maaliskuun alussa tuli myös täyteen 5 vuotta täällä. Aikamoisia vuosia ovat olleetkin. Lupasin itselleni Suomesta lähtiessä, että ainakin 2 vuotta täytyy olla, että ehtii tottua ja sopeutua. Vaihtaessani Dundeesta Glasgowiin lupasin toiset 2 vuotta samoilla perusteilla. Enää en taida lupailla aikamääreitä, mutta sanotaan nyt että toistaiseksi, niin kauan kun hyvältä tuntuu. Ja näin mukavan aurinkoisen loman jälkeen voin sanoa, että eipä tässä kiirettä. Kesää odotellessa!